"Minä tunnen kuinka vauhti kiihtyy..."

Monien kasvattajien kuulee aina huokaavan, minne aika oikein katoaa, mitä isompia pennut on! Ja se on just niin! Päivät lentää ja kellossa ei riitä tunnit! Joka aamu iso aitaus näyttää yhä pienemmältä ja muksut isommilta! Ovet avataan ja hurja lauma säntää pihalle, juosten ihan viimeiseen nurkkaan vessaan! Sitten lähtee tassumoottorit käyntiin ja ne kirmaa ympäriinsä! Duke houkuttelee tyyppejä leikkiin ja Tove pitää järjestystä yllä! Kohta on jo ruuan aika hurjan söpö näky laukkaa kohti ruokakuppia vihellyksestä! Hetki rauhallista mumsmums-ääntä, kunnes masut on täynnä ja taas on virtaa! Murut hilluu reilun tunnin ja ottaa sen jälkeen aamupäikkärit, jolloin kello on vasta aamupuolikahdeksan! Nukuttuaan vähän aikaa, alkaa toinen vauhtiaalto, jota kestää taas tunteroisen tai pidempään. Tähän väliin hieman pidemmät päikkärit ja ennen puoltapäivää on taas patterit ladattu ja sitte mentiin! Iltapäivällä energiaa riittää useammaksi tunniksi, aina jokunen käy ottamassa päikkärit omassa rytmissään, osa värkkää jotain ja osalla on täysi pöhinä päällä. Alkuillasta on sitten pidemmät unet, jolloin illaksi riittää hyvin tohinaa parin puuskaan. :D Onneksi väki nukkuu yönsä hyvin, käydään vaan yöllä tarpeilla ulkona ja palataan nukkumaan. Pian sitten kello onkin taas kuus aamulla ja uusi päivä alkaa samalla vauhdilla!
Pidempiin valvomisen hetkiin on keksitty monenlaista erityisempää puuhaa. Retkeiltiin etupihalle, jossa ei ole pentuaitoja vaan suora pääsy autoteille ja kylille, joten vain kaksi pentua kerrallaan uskaltaa edes kokeilla. Pannat kaulaan totuttelua varten ja menoksi! Siinäpä saikin juosta! Ensimmäinen pentu sukelsi puoraan aidan ali parkkipaikalle ja muita kerättiin kukkapenkeistä, pensasaitojen alta ja mistä milloinkin! Huhhuh! Se oli pentujen mielestä niin siisti reissu, että ne ei meinannu tyytyä enää mitenkään takapihaan sen jälkeen!! Jotta saatiin muita ajatuksia päähän kuin vapauskiukkua, vaihdettiin fokus raakaluihin, joita saivat ekaa kertaa. Ne olikin melkoisia aarteita! Muutama kakara nappas heti luun ja juoksi kauas omaan rauhaan maistelemaan uutta superherkkua! Silläaikaa aitasimme hieman isommaksi taas niiden takapihaa, joten saivat kiukusta luovuttuaan vielä palkkioksi sitä mitä toivoivat. Kun tila aukesi, sukelsi väki pensasaitaan ja se olikin alaosasta parturoitu muutamassa minuutissa. :D Se on kiva kun on mukavaa!

Toinen erityispuuha on ollu metsäretket! Muksut on pakattu autoon ja ajeltu jonkun matkaa syvälle metsään. Sinne pystyyn pieni aitaus, johon pennut ensin autosta lasketaan. Sen jälkeen maailma auki ja vanhempien kanssa metsään kirmaamaan! Varasin mukaan nameja ja leluja ja sellaista, koska pikkupentuja voi ja saa jännittää uudet paikat. Mutta nämä levis sekunneissa ympäri metsää ja meidän tehtäväksi jäi pitää laskuja yllä, että kaikki on vielä tallessa! Ihanan reipasta porukkaa! Duke ja Tove hääräs innoissaan mukana ja meillä oli hauskaa!! Kahdet kädethän ei riitä millään tähän puuhaan, joten joka reissuilla meillä oli useat apukädet mukana! Kiitos teille kullekin, että lähditte kaveriksi! Kuvat on vielä kamerassa, mutta laitan ne kunhan suinkin ehdin niitä värkkäämään!

Metsässä on tehty myös lopuksi pikkuruisia hakutreenin alkeisia, joissa joku piiloutuu metsään, kutsuu pentua ja ne saa juosta sinne kukin omalla vuorollaan palkalle. Toiset odottaa malttamattomina aitauksessa! Kotipihassa on sitten laitettu nenät töihin ja maalihenkilö, eli Teemu, on piiloutunut pihaan. Muksut yks kerrallaan töihin ja sopivasti tuulen alta annettu napata haju ja etsiä ihminen piilostaan, ilman apuja. Miten suloisia ne onkaan kun kipittävät ilahtuneina löytämään maalin, joka vieläpä antaa palkkaa! Näistä tulee itsellekin hurjan hyvä mieli! Useamman pienen treenin muksut on jo tehneet. Kukin harrastaa sitten omassa kodissaan niitä lajeja mitä siellä halutaan ja sellaisilla tavoilla, kuin itse tykkäävät. Täällä on tehty pieniä pohjia nenätöiden oivaltamiseen ja ihmisen kanssa työskentelyyn. Tulossa on vielä myös Jaanan toteuttamat peltojälkiharjoitukset ens viikolla. 

Viikkoon on mahtunut paljon vieraita! Meillä oli muutamana päivänä joka päivä kymmenisen ihmistä huushollissa ja kun siihen lisätään 10 koiraa, oli vilske melkoinen! Kiitos kaikille pentukodeille, että olette järjestäneet mahdollisuuksia tulla tapaamaan pentuja useammankin kerran! Vieraiden mukana oli myös erityinen henkilö, tai oikeastaan hän on kyllä tuttu. Siskontyttöni Alexia 13v lensi Ruotsista hoitamaan pentuja useammaksi päiväksi. Meillä oli siis ihan oma kety eli kenneltyttö hommissa! Alexia pääsi nopeasti mukaan rutiineihin ja on laittanut koirille ruuat, kuskannut pentuja sisään ja ulos, valvonut niiden ulkoiluja, hoitanut punnitukset ja mitä kaikkea kerkesikään tekemään! Hänellä on vain vähän aiempaa koirakokemusta, joten oli huikeaa nähdä miten rakkaus eläimiin on sydämessä ja näkyy sitten koirien kans tekemisessä! Tove valitsi nukkumapaikkansa Alexian vierestä. Duke taas sai koiratanssitreenejä tanssia harrastavan nuoren kanssa ja se oli sille ihan uus juttu! Aamuisin kaksi onnellista vanhempaa herätti Alexian pomppimalla päällään pussaamassa! Miten ihanaa sosiaalistamista pennuille, kun meillä ei ole lapsia tai nuoria täällä kotona!

Vielä reilun viikon verran vauhti vain tästä kiihtyy! Huomenna on pentutestipäivä. Sunnuntaina toiveissa treffit toisen rotuisten pentujen kanssa. Maanantaina on peltojälkipäivä ja sen jälkeen pentu- ja silmätarkastukset. Tässä vaiheessa jo tiedämme keitä murusten tulevat kodit ovat. Ensi viikolla palat loksahtelee kohdilleen ja mietitään vielä kuka on kunkin oma rakas. Jännittäviä päiviä edessä! 

Tässä vaiheessa blogilla on jo hetkittäin vaikeuksia pysyä vauhdin perässä, mutta laitan kuvia ja kuulumisia aina kun ehdin. Pentujen kotien kanssa on perustettu oma ryhmä, jossa jutellaan pentusten touhuista päivittäin. Ja murusten lähdettyä omiin koteihinsa tämä blogi hiljenee. Vielä kuitenkin mennään lujaa jonkin aikaa! Kiva että olet kulkenut tätä matkaa kanssamme jo tähän asti! 💗