Mites iskäkoira?

Monet on kysyneet, miten Dukella menee pentuelämän keskellä ja mitä se on tuumannut porukan murusista. Ihana kun kysytte! Duken touhut ja sopeutuminen on meille tärkeä asia!

Vastaus lyhyesti ois että hirveen hyvin on mennyt! Pari päivää ennen synnytystä Tove ilmaisi nätisti väistämällä, että haluaisi olla jo omillaan. Duke lukee tarkasti koirakavereita ja ymmärsi vihjeet. Samassa me tietysti huolehdittiin että Tove saa omaa tilaa. Synnytystä varten Dukelle oli tilattu iso puruluu ja lisäksi tehty muutama kongi pakastimeen, jos vaikka synnytys kestäisi pitkään ja puuhajutut ois paikallaan. Meillähän ei ole kenneltiloja tai koirille omia tiloja, vain ihan tavallinen koti kahdella makuuhuoneella. Duken tila oli sitten keittiö-olohuone ja Tovella oma pentuhuone. 

Synnytyksen Duke otti tosi lunkisti. Varmaankin söi sitä ihanaa luuta ja kuunteli ääniä tai nukkui, emme kuulleet sen kummempaa. Kun haettiin keittiöstä jotain, se tuli häntää heiluttaen iloisena nuuskuttamaan käsiä ja vaatteita. Kurkki myös mielellään astioihin, että tuotiinko sieltä huoneesta jotain kivaa, kuten ruokaa tai kavereita. Siinäpä se. Se on sellainen iloluontoinen iskäkoira. 

Ehkä vajaan päivän verran se tais elää toivossa, että meidän mukana tulisi pentuja olohuoneeseen, mutta se luopui ajatuksesta pian. Nyt Duke pitää seuraa aina jollekulle, joka sattuu torkkumaan hoitovuorojen välissä olohuoneen sohvalla. 

Muutama päivä synnytyksen jälkeen Tove alkoi kiinnostua taas Dukesta, mutta mammakoira saa pitää vielä rauhassa oman tilansa ja keskittyä pentusiin. Duke kattelee sohvalta ikkunasta, kun Tove lähtee lenkille tai palaa sieltä. 

Tiesimme, että Duke on aina tykännyt pennuista ja aavistimme sen ilahtuvan uusista tuoksuista ja äänistä. Mutta näiden lisäksi se on yllättänyt lunkilla tasapainoisuudellaan! Se elää omaa normaalia elämää, syö, nukkuu, lenkkeilee ja toisinaan käy parhaiden koirakavereiden kanssa juoksemassa. Vain treenit puuttuu, ihmisillä on nyt vähän aikaa toisenlainen puuhapaketti käsissään. 

Iskäkoiralla menee siis hyvin ja se tuo meille kaikille iloa!

Iskä Isotassu ja ihana synnytysluu!

Upean kevätpäivän lenkillä

Ainakin yhtä iloinen Alina-kaveri,
kiitos Satu Vertainen kuvasta!

Ihana Kaja-sisko!
Kiitos kuvista, Saara Heusala