Kuulumisia pentulaatikolta! Meillä menee mukavasti.
Aloitetaan vaikkapa pentusista itsestään. Painot nousee tasaisesti ja osa on jo ylittänyt 200% kasvun syntymästä! Mötkylät painaa keskimäärin 800g ja myös erot alkaa tasaantua. Ne tuntuu jo käteen ihan pieniltä koirilta, eikä enää mininyyteiltä. Kasvoihin alkaa tulla ilmettä, päänmuodot kehittyy ja hieman jo collieneesutkin venyy! Myös jalat kantaa jo pikkumenijöitä ja ne opettelevat kävelemään, hetkittäin jo hämmästyttävän lujaa! Toven tullessa laatikkoon nälkäiset otukset ryntäävät syömään ja siinä sitä onkin kuhinaa. Hieman ahdasta alkaa myös olla tissirivillä, mutta taistelu on sitäkin kovempaa! Ihan tänään voi todeta, että hajuaisti ja etukropan motoriikka on ottanut askeleen eteenpäin ja muksut löytää istumasta, nuuhkien ilmaa ja pintoja ylöspäin! Jäbä nuuski tänään äiskän kirsua tosi pitkään ja taas Täplä ja Bööna nukkuivat istualtaan nenä riman päällä, kuin muka isotkin koirat! Lisäksi pieniä leikkieleitä on alkanut näkyä, niitä sitten riittääkin tulevat viikot! Voi tätä kasvun vauhtia!
Tove voi hyvin. Hotspot saatiin rajattua karvanajoilla ja ihoa on pesty hoitavalla shampoolla, sekä Duke lahjoittaa omasta Nutrolinin Skin & Coat-pullostaan kaverille hyviä ainesosia öljyn muodossa. Nyt aletaan sitten kasvattamaan karvaa takaisin! Ihmeen äkkiä ihon päällä onkin jo kevyt karvakerros ja siitä se vahvistuu! Jospa tämä sattuma voidaan jättää pian vain muistoksi valokuviin. Noin muuten Tovella menee mainiosti. Se on hurjan hyvä emä, jaksaa maata syöttämässä pieniään ja hoitaa niitä huolellisesti. Se on jo ihan oma itsensä, ilahtuu kaikenlaisista asioista ja muistaa pompata vasten tervehtiessään. Me ollaan aina vaan vaikuttuneempia sen luonteesta. Tässä eräänä päivänä se tervehti pihassa vierailijaa, kun samassa aidan vierestä meni haukkuvia koiria. Se ei vaivautunut edes katsomaan niitä! Olimme niin tyytyväisiä! Se on monella tapaa hieno collie!
Duken kuulumisia olikin jo aiemmassa postauksessa. Maanantaina lähdin sen kanssa Ouluun, kun meille kerrottiin että pieni eläintarvikeliike joutui aloittamaan loppuunmyynnin ja sieltä kannattaisi auttaa ostamaan varastoa tyhjäksi. Niinpä menin shoppailemaan pentusille tarvikkeita ja itselläkin oli joitain tarpeita. Muksut sai pannat, kupit, lelut, puruluita ja sitten yhteisiä juttuja leikkeihin tuleville viikoille, söötti tunnelikin löytyi! Myös pehmeä mökki oli pakko ostaa pesäksi. Haksahdin vaikka mihin tarpeelliseen ja ihan muutamaan vähän tarpeettomaan. Lopuksi käytiin Duken kans käppäilemässä oikein kaupungilla, kun Kempeleen keskusta on kuitenkin kohtuullisen kokoinen ja on hyvä pitää yllä myös isomman cityn taitoja. Sen kanssa on hauska katella vilinää, se ei turhia välitä ja onkin mukavan leppoisaa seuraa.
Mites sitten vanhempien yhteiselo? Me on annettu Toven kertoa, mitä se milloinkin toivoo. Muutaman päivän ajan se on alkanut nyt hakea kontaktia Dukeen, heilutellut häntää ja käynyt kurkkimassa missä se on. Me on tuotu Duke pentuhuoneen ohi toiseen makkariin nukkumaan ja Tove on katellut hommaa rennosti imetyksen lomasta, jos edes kiinnostunut ohikulkijasta. Eilen Tove sitten itse pyysi avata portin, josta pääsi Duken luo, joten avasimme sen. Se meni ilahtuneena kaverin luo ja ne heilutti hulluna häntää, silleen ihanan rennosti mutta innoissaan. Niinpä me päätettiin lähteä yhdessä lenkille. Dukea pyydettiin aluksi luopumaan Tovesta ja mammakoira sai itse päättää tilastaan. Synnyttäneet nartut usein myös tuoksuu urosten mielestä kiinnostavalle. Tove päättikin itse mennä Duken luo, josta Duke suuresti ilahtui! Duke nuuhkaisi peräpäätä, Tove pysähtyi ja kääntyi katsomaan silmäkulmasta hieman liian tungettelevaa elettä. Duke käänsi heti pään pois ja matka jatkui. Se keskustelu oli helposti hoidettu, fiksut tyypit! Sitten ne käveli kylki kyljessä lenkin ja nuuhkuttelivat yhdessä maailmaa. Kotipihassa päätettiin päästää ne hetkeksi irti ja Duken esitettyä yhden leikkiinkutsukumarruksen lähti Tove heti messiin! Siitähän riemu syntyi, jonka sallimme hetkeksi ja päätettiin, että tämä oli tosi hyvä näin ja jatketaan huomenna. Olimme kaikki neljä aurinkoisia ja hymyileviä! Sen jälkeen Duke on saanut kulkea vapaammin kodissa ja Tove samoin, mutta pentuhuone on edelleen mamman ihan oma, me huolehditaan siitä.
Dukehan on kuullut ja haistanut pennut alusta asti. Mutta kulkiessaan vain huoneen ohi se ei ehdi nähdä niitä laatikon reunojen takaa. Se myös käyttää upeasti rauhoittavia signaaleja ohittaessaan huoneen, nuuskii itse tarkkaan maata aloittaen ennen huoneen ovea ja sen jälkeen. Hienosti tehty!! Tänään sitten se sitten makoili ekaa kertaa pentuhuoneen portin takana ja kun pennut alkoivat ryömiä tissiltä nukkumapaikkoihin, se oikeasti näki ne. Voi ilme iskäkoiran naamaa! Silmät suurina se katsoi mitä näkeekään! Paljon pieniä kavereita! Se on niin ihastuttavan vilpitön reaktioissaan! Aikanaan sitten pääsee myös tapaamaan muksuja. Olipahan söpö hetki! Tove näki tämän kaiken ja nojaili rennosti laatikon laitoihin loppujen muksujen syödessä. Jos porukan yhteiselo jatkuu näin, voi siitä tulla oikein kiva. Mutta aina tilannetta lukien mennään koirien ehdoilla.
 |
| Toven omien aarteiden huone |
Muita kuulumisia on pentujen aikatauluja myöhemmille viikoille, pentutestit ja silmä- ja eläinlääkärin tarkastukset on varattu. MyDogDNA-geenitestit on tilattu ja tehdään pian niiden saavuttua. Jaana on tilannut muutamia pentupaketteja eri tahoilta ja pikkuhiljaa on hankittu pentusille myös toivomiamme tarpeita. Kaikenlaista puuhaa riittää pentulootan perusrutiinien ohella!
 |
| Vielä pitää iskän leikkiä yksin, muksut vasta kasvaa! |
Jonkun ajan päästä voidaan sitten jo ottaa vastaan vierailijoita pentusille. Ja saimmepa eilen kuulla, että ihan naapurissa on viiden pennun shelttipentue, ikäeroa vain 3 päivää, joten taidammepa saada söpöjä sosiaalistajia myös molemmille pentueille lähempänä 8 viikon ikää!
Monenlaisin kuulumisin tällä kertaa! Silloin kun ehtii etätöiden ja pentuarjen, sekä aikuisten lenkitysten ym lomassa kirjoitella, on sama laittaa kaikki pötköön! Edellisessä julkaisussa lisää kuvia! Kuulumisiin!