Terhi kirjoitteli meille hienosta treenistä, jonka Toven kanssa tekivät. Mukana pari kuvaa ja lopussa videota. Tarina menee näin:
"Hakutreenien teemana oli tällä kertaa luminen maasto ja taajamaetsintä. Viimeksi treenatessamme ei maassa ollut vielä lunta kuin ohut kerros ja päivällä oli lunta satanut sopiva kerros joten hyödynnettiin sääolosuhteet samantien. Ihmiset pohtivat miten lunta voi käyttää eduksi ja toisaalta mitä haasteita se tuo etsintään ja kukin koirista pääsi eri alueelle etsimään.
Toven alueena oli kuvassa näkyvä puistikko ja (kesäisin) nurmialue. Alueen katkaisee kävelytie, minkä molemmin puolin on vielä ojat. Kello oli meidän vuoron tullessa jo yli kahdeksan illalla, lämpötila muutaman asteen pakkasella, tuulta vain aavistuksen silloin tällöin ja lunta paikoittain nilkkoihin asti. Alueella oli lenkkeilijöitä, koirien kanssa ja ilman, autoja molemmilla teillä, lumiauroja sekä viereisen koulun kentällä luistelijoita ja pulkkamäessä laskijoita. Häiriöitä siis riitti mutta Tove pystyi hienosti työskentelemään eikä välittänyt häiriöistä.
Tein suunnitelman aluksi halkaista alue kävelytietä pitkin ja sen jälkeen käydä puistoalue läpi. Nurmialueen päätin jättää viimeiseksi, sillä sen näki lähes kokonaan kävelytieltä.
Tove oli autosta ottaessa jo innoissaan ja kun sai valjaat päällensä niin lähti samantien nuuskimaan ilmaa ja tarkkailemaan ympäristöä aivan eri tavalla kuin ennen treenejä, jolloin käytin molemmat koirat asioillaan. Annoin Toven melko vapaasti nuuskia ympäristöä liinassa, samalla kun kerroin suunnitelmani kartturille. Teimme siis koko etsinnän liinassa.
Aloitimme alueen halkaisemisen Tehtaankadun puolelta kävelytietä pitkin, Tove nuuski maata ja auravalleja edeten reipasta vauhtia. Tullessamme kävelytiellä ensimmäisen maalimiehen kohdalle Tove teki äkkikäännöksen ojan yli kohti pusikkoa ja minä perässä, hieman mietitytti mahtoiko ojassa olla lumen alla vettä mutta onneksi oli kuiva. Toven saavuttaessa pusikon se ensin kiersi pensaat molemmin puolin, koetti mennä läpi ja vaihtoi viereisen tiheän kuusen luokse tutkien sen alusen. Vielä vaihto toisen kuuden luokse, Tove kiertäen etsi kolon mistä pääsi maalimiehen luokse ja suoraan palkalle. Intoa riitti ja vauhti lisääntyi kun haju vahvistui. Palkkahetken jälkeen liinan suoristus ja paluu etsintäsuunnitelmaan, tein pienen muutoksen ja päätin kulkea muuten suunnitelman mukaisesti, mutta kävelytien vasenta (kuvassa katsoen ala-) puolta. Hetken kuljettuamme Tove bongasi lumeen tehdyn jäljen (kuvassa merkattu pisteillä) ja ajoi sitä hetken aikaa, vaihtoi kyllä jossain välissä toisille jalanjäljille. Ajauduimme hieman keskemmälle puistoaluetta ja huomasin että leikkipuiston kulma, jossa on syvempi oja, meinaa jäädä tutkimatta. Pyysin Toven mukaan tarkistamaan ojan, mutta Toven mielenkiinto kääntyi oitis leikkipuistoa kohti. Nenä ylhäällä haistoi aidan läpi ja lähti tutkimaan mistä pääsisi paremmin hajun lähteelle. Tässä vaiheessa pyysin kartturia ottamaan kameran esiin ja video on tästä eteenpäin. Tove pohti aidan viertä kulkien mistä pääsisi sisälle ja lopulta löysi sisäänkäynnin. Tosin sitä ennen ehti kysellä että mitäs nyt, hajut kun todennäköisesti vähenivät porttia kohti mentäessä. Toven bongatessa portin juoksi suoraan leikkitelineen luokse ja löysi maalimiehen, joka tosin oli sen verran ylhäällä ettei sinne ihan hyppäämällä päässyt. Annoin Toven pienen hetken miettiä ratkaisua, mutta päädyin näyttämään Tovelle parhaan reitin ylös, jotta ei lähde turhaan koittamaan innoissaan jäisen liukumäen puolelta ylös. Maamieheltä saadun palkan jälkeen kaivoin vielä taskusta lelun ja sillä leikittiin pitkään, samalla kun pidettiin kaikkien koirakoiden palautekeskustelua. Leikin jälkeen Tove vielä malttoi rauhoittua istumaan, mistä palkkailin samalla kun juteltiin.
Treenistä jäi todella hyvä fiilis, kun tauon jälkeen saatiin näin loistava onnistuminen. Tove toimi nenänsä kanssa hienosti ja minä vain pääasiassa roikuin liinan perässä."